Etiketin perusteella tältä skottioluelta odotettiin jotain hirmuista, kitkerää ja perverssiä makua. Tuoteselosteesta havaittiin, että juoma sisältää ohran lisäksi vehnää ja kauraa, ja on matalahiilihappoista. Kuulemma pitäisi olla hyvin tunnistettava sitruksinen terävyyskin vielä. No, Mace ja Lace eivät ole mainospuheiden vietävissä, vaan lasit täytettiin puolueetonta tutkimusta varten.
Ulkonäöltään Harviestoun on hyvin perinteinen lager-tyyppinen olut, vaahto on nätti. Maku piti sen minkä lupasi: se oli aikalailla jännä. Mace hihkaisi heti: ”Maistuu salmiakilta!”. Lace hihkaisi vähän vaisummin: ”Kitkerää…”, eikä muka havainnut salmiakinvivahteita lainkaan. Mace piti kuitenkin päänsä ja kirjoitti arvostelupapereihin: ”Maistuu salmiakilta (oikeasti!)”.
Matalasta hiilihappoisuudestaan huolimatta kihelmöi kielellä huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin arvosteltu Boddingtons. Mace ihmetteli ja makusteli erikoista aromia ja juomalasi tyhjeni nopeasti. Lace, tuo kitkerä ja perverssi blondi, taas otti päälle juustoa makua pehmentämään, eikä muutenkaan suuremmin riemastunut skottien tuotoksesta.
Maku sai siis ristiriitaisen vastaanoton, mutta yhtä kaikki: juotua tuli.
Eipä ole lager tämä, ei. Golden Alea tämä on.
VastaaPoistaVoidaanko antaa anteeksi kaksikon totaalinen asiantuntemattomuus, kun maininta oli kuitenkin lager-TYYPPINEN. Että jos tarkkoja ollaan, emme väittäneetkään tätä lageriksi.... ;D
VastaaPoista