30.5.2013

Krusovice Imperial lager 5,0%




Macen taannoiselta laivareissulta tarttui mukaan yksinäinen tölkki jo vuodesta 1581 valmistettua tsekkivahvistusta. Kotona odotti asiaankuuluva tuoppi, joten puitteet testaukselle olivat kunnossa.

Paksu ja runsas valkoinen vaahtokukka kohosi kolpakosta kullanvärisen juoman pinnalta testaajan alkaessa töihin. Näky oli varsin herkullinen oluenystävälle. Nenä puolestaan tavoitti vähäisen, mutta raikkaan oluentuoksun.

Maussa erottuu kevyesti hedelmäisiä aromeja, ehkä jopa hunajaa. Keskiverrosti humaloitu ja hyvin maistuva täyteläinen ja laadukas jano- ja seurustelulager. Kyllä nämä tsekit vaan tämän homman osaa, huokaa testaaja tyytyväisenä. Tämmöistä sen lagerin pitää olla.

27.5.2013

Olvi Mexico lonkero 4,7%




Uutuuslonkero Olvilta, ”eksoottisten hedelmien ja marjojen makuinen lonkero”, tarkemmin sanoen. Tuoteselosteesta käy ilmi, että juoma sisältää muun muassa omena- ja porkkanamehutiivistettä. Kuulostaapa eksoottiselta.

Lonkerossa on kaunis marjanpunainen väri, joka viehätti Lacen esteettistä silmää. Vähäinen vaahto nousee pinnalle marjaisen tuoksun noustessa lasista. Ei edelleenkään kovin eksoottista.

Makukaan ei kyllä vie ajatuksia Meksikoon, vaan paremminkin mamman marjamehupullolle. Hyvin makeaa tämä on, mutta maku muistuttaa enemmän herukoita, vadelmia ja mansikoita kuin mitään viidakon salaperäisiä marjoja.

Ihan suht ok juomaa kuitenkin, joskin pikkuisen liian makeaa. Juoma menisi ihan hyvin vadelmalonkerosta, joten eksotiikalla ratsastetaan vain markkinointimielessä. Maku kuitenkin sinänsä yllätti raadin positiivisesti, ja se kai tärkeintä lopulta on.

24.5.2013

Canterbury Jack Kentish ale 4,0%




Siirrytään Irlannista lahden yli. Sieltä löytyy Shepherd Neamen valmistama ”laimea” ale, joka on saanut nimensä jonkin muinaisen rosvon mukaan. Juomassa on meripihkaisen kultainen hieno väri. Etiketti lupaa maun olevan hedelmäinen, raikkaankirpeä ja virkistävä. Tuoksu on miedohko ja aromaattinen ja vaahto on melko vähäinen.

Maku on mieto, humala erottuu, ja alen hedelmäinen aromi. Hyvin helppoa juotavaa, ja periaatteessa janojuomiin laskettava, vaikka ei olekaan lageria. Sarjaa ”ihan hyvää”. Tästä ei paljon muuta merkittykään.

18.5.2013

Kilkenny Draught 4,3%




Lukija kyseli Guinnessin draughtin perään melkein heti, kun olimme testanneet Killkenny Draughtin, joka etikettiä tavaamalla paljastuukin Guinnessin juomaksi. Höh, ei me heti tajuttu. Juoma myydään 44cl:n huijaritölkissä, jonka sisällä kolisee optimaalisen vaahdon ja myyntikatteen varmistava muovihässäkkä.

Olut vaahtoaa todella paksusti, vaahto on kuin kermavaahtoa ja säilyy pitkään. Väriltään juoma muistuttaa meripihkaa. Tuoksussa puolestaan aistit havaitsevat pehmeää mämmistä maltaisuutta.

Suutuntumaltaan juoma on ”löllö”, eli ei puraise lainkaan, väljähtäneen oloista, jopa hieman vesimäistä, vaikka makua sinänsä onkin. Jollain lailla lepsun kuvan tästä sai, kun on tottunut lager-oluen puraisuun.

Kilkenny ei ole myöskään paksunoloista, vaan yllättävänkin kevyttä. Vähäisesti hiilihappoa, vähäisesti humalaa, mallasta sen sijaan aika paljon. Ei kuitenkaan makeaa ja paksua, ja helpostihan tämän juotua sai. Jotenkin kuitenkin antikliimaksi. Ei me nyt silti osata sanoa, millaista sen sitten olisi pitänyt olla.

16.5.2013

Desperados tequila flavoured beer 5,9%




Brittiläistä, mutta Hollannissa valmistettua väkevää tequilalla maustettua olutta. Aikaisemminhan on testattu ainakin Amigos tequila-olut. Odotamme Sombreros-, Caballeros- ja Vamos – tequila-oluita. Mace on sivistänyt tämän jälkeen itseään tuomalla laivareissulta pullon tequilaa, ja huomannut, että juomahan on hyvinkin pehmeän ja maukkaan oloista vaikkapa mandariini-tyrni –mehun kera. Hänellä oli mielikuva jostain karun väkevästä juomasta, mutta onhan tuo Sierra Reposado ainakin suomalaisia viinoja leppoisampaa.

Noh: Desperados on vaaleaa ja vähävaahtoista, ja siinä on hieman sitruunainen tai simamainen tuoksu. Suutuntuma on ihan ok-tavis olut, mutta niellessä häivähtää sitrus-viinamainen kirpeä aromi, jättäen jälkimauksikin jonkinlaisen kirpeän happaman aavistuksen. Kaiketi tämä on nyt sitten sitä tequila-yritystä, mutta ei se nyt ehkä ihan nappiin onnistunut.

Maku ei kuitenkaan ole huono, ja lievä sitruunaisuus antaan mukavan säväyksen juomaan, joten kyllä Desperados ihan hyvien juomien joukoon laskettiin. Ja koskapa olut testattiin vappuna, Lace antoi lisäpisteen, koska ”sitruunaisuus sopii vappuun”. Diktaattorina on kiva olla.

14.5.2013

Thatcher's 2011 Vintage Cider 7,4%




Vahva vuosikertasiideri, joka oli tullut Alkon valikoimiin samana päivänä, kun Lace sen hyllystä keksi. Ainakin sen Alkon. Kyseessä on ”Oak aged Somerset cider”, eli tammitynnyrissä lillunutta siideriä.

Juomassa on kaunis olutmainen väri ja se kuplii. Kirpeä, muttei kovin vahva tuoksu. Suussa maistuu klassinen hyvä englantilaissiiderin maku, mutta niellessä häivähtää joku hieman epätyydyttävä kitkeryys, ikään kuin omenan siemenkotaa olisi puraissut. Jälkilöylyiksi jää alkoholinen lämpö.

Siideri on puolikuivaa ja prosentit huomioon ottaen hyvinkin helppoa juotavaa. Ei anna terävää tai väkevää fiilistä. ”Joku oma luonteensa” juomalla on, kaksikko tuumii. Kyllä tämä hyvin maittoi, vaikkei ihan kymppiin päästykään.

9.5.2013

Golden Cap Lemon Soda 4,7%




Golden Cap on uudistanut tuotevalikoimaansa, tai ainakin pulloja/etikettejä, ja kaupan hyllyltä tarttui mukaan sitruunasoodasiideri 45 cl:n huijaripullossa.

Juoma on lähes väritöntä, ja siinä on simamainen tuoksu. Ja maku. Eipä voi sanoa olevan siiderin kanssa paljon tekemistä tällä juomalla. Ihan ok aromi, pikkuisen liian makeaa. ”Jotenkin turha juoma”, tuomitsee Mace, jolla on vaikeuksia keksiä siideristä oikein mitään sanottavaa.

Sitruuna maistuu, aika spraittimainen maku, hieman simaan päin kallellaan. Tämmöstä.

Mutta eilenkin joku nuori nainen osti tätä kolme pulloa, Mace huomasi kaupan kassalla. Voit sinäkin pitää.

7.5.2013

O’Hara’s Irish Red Ale 4,3%




Itsetehdyn hampurilaisaterian kyytipojaksi maisteltiin irlantilaista punaista alea. No, väri ei nyt ehkä suoranaisesti punainen ole, vaan tumman punaruskea. Juomassa on runsas ja pysyvä vaahto, sekä hieman hiivainen tuoksu.

Maku on jotenkin epämääräinen. Humalan kitkeryyttä hieman, mutta jotenkin latteankarvaalla tavalla. Voisiko jopa käyttää termiä savimainen. Maku ei ole suinkaan mikään ihmeellisen erikoinen tai paha, mutta ei nyt vaan ihmeemmin sytyttänytkään.

Lace tosin puolusti, että ”Irlannista saa aina pisteen ja etiketti on tyylikäs”, mutta siihen juoman ansiot sitten melkein jäivätkin. Mace ei innostunut, vaikka eihän juoma toki mitenkään absoluuttisen pahaakaan ole. Hyvän alen aromikkuus ja kukkeus kuitenkin puuttuivat, hän kritisoi.

5.5.2013

Marsalkka Luomukarpalo 4,2%




Tiedossa on ”täysmallaslager, jonka maussa on keveää maltaisuutta sekä häivähdys suomalaista karpaloa”. Erikoinen yhdistelmä, joka piti kokea.

Juomassa on kaunis täyteläinen väri, ja melko heikko vaahto. Tuoksussa on kuin onkin karpalomaista pistävyyttä. Eri asia on, onko se kovin hyvä yhdistelmä oluen tuoksun kanssa. Mausta toisaalta karpaloa ei kyllä tahdo erottaa. Juoma on raikasta, kevyesti kitkerää ja siinä vähäinen jälkimaku. Kevyen ja raikkaan sorttinen, saunajuomamainen, lievästi jopa alemaisia sävyjä saava olut.

Ihan hyvää, mutta vaikea sanoa, mitä se karpalo tässä loppujen lopuksi edusti taikka auttoi. Markkinointikikka, tuomitse Mace. ”Reippaasti kitalaen kautta kurkkuun hulauttamalla karpalon havaitsee”, vakuutteli kuitenkin toinen asiantuntijamme, eli Lace. Eli otetaan reippaasti.