28.4.2011

La Bolée Bretonne Cidre Bouche Bio 4,0%


Ja lisää ranskalaissiidereitä, ilmeisesti luomuna. Juhlavaan luonnonkorkkipulloon pakattu, ja melko juhlavan hintainenkin juoma otettiin käyttöön huoneenlämpöisenä, koska se ei mahtunut jääkaappiin ja unohtui pöydälle. Etiketistä yritettiin tavata ”dans un local tempéré et de le servir frais, mais non glace”, josta pääteltiin ranskan kieltä hiukkaakaan osaamatta ja silkalla intuitiolla, että kylmänä, muttei jäisenä pitäisi nautiskella. No, ei se nyt ihan lämmintä sentään ollut.

Lace avasi korkin, joka pamahti niin, että muistiinpanoja kirjoittavalta Macelta meinasi tulla edellinen siideri housuihin. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin.

Ulkonäöltään La Bolee jne on paljolti Cidraien oloinen, ja siinä on täyteläinen, lähes punaoranssi väri. Maku on kevyempi, ei ihan niin tahmainen tai täyteläinen. Saattaisi toimia hyvin ruokajuomana, kaksikko mietiskelee. Pullokokokin sopii pikkasen pidemmällekin aterialle eikä prosentteja ole liikaa.

Juu, tää on hyvää. Puolikuiva maukas oikea siideri. Ja toimii myös Mignon-munan kanssa.

26.4.2011

Cidraie Typé et Fruité 4,0%




Sitten oli vuorossa puolikuiva ja alkoholipitoisuudeltaan laimea ranskalaissiideri. Pullo tuli tyhjennettyä nopeasti, joten pahasta elämyksestä ei ollut kyse. Ei se tosin ollut mikään iso pullokaan. Tarjoilulämpötila oli nyt hyvä, sillä juoma juotiin jääkaappikylmänä, kuten etiketissä kehotetaan.

Juomassa on makea, viinimäinen haju, mutta maku ei, ehkä onneksi, ole liian makea. Hieman mehumainen (Macen termein ”juissimainen”) vaikutelma, ei kovin hapokas, alkoholi ei maistu ja siksi Cidraie onkin hyvin helppoa janojuomaa. ”Kovin tätä mielellään juo”, sanoo Lace ja hörppii lasinsa pikavauhtia. Macellekin juoma maittaa selvästi edellistä Sheppya paremmin.

Lacen yhteenveto: ”Suositellaan tyhmien makeiden tyttösiiderien juojille” matkalla kohti ”oikeita siidereitä”. Päätöksestä ei voi valittaa. Tai ainakaan se ei vaikuta mihinkään.

24.4.2011

Sheppy's Organic Cider 7,0%


Pääsiäisen suurtestaus käynnistettiin brittiläisellä väkevällä luomusiiderillä. Valittaen täytyy todeta, ettei kaksikon testikunto ollut odotusten mukainen: kaikkia testattaviksi hankittuja ei saatu pyhien aikana kumottua, vaan arvostelut siirtyvät tulevaisuuteen. Huomaamme olevamme keski-ikäisiä.

No, siihen Sheppyyn palataksemme. Pullonsuusta uhoaa melkoisen ”tuju” haju, ja väri on voimakas siman väri, joka vivahtaa melkein oranssiin. Juoma kuohuu ja kuplii kauniisti. Maku yllättää: sitä on vähän. Tuoksu lupaa paljon vahvempaa aromia, mutta suuhun siirtyy kuiva, hapan ja kummallisen vetisen mauton bukee. Jälkimakuakaan ei juuri löydy, eikä alkoholia liioin.

Onhan tämä helppoa juoda, mutta juoma vaikuttaa siltä kuin olisi koristeomenista kotikonstein puristettua mehua. Vähäinen, mitätön, laimea, plassu ja kevyesti vetinen olivat kaksikon käyttämiä termejä Sheppyä maistellessa. Toiset lasilliset menivät Lacen loihtiman tomaatti-vuohenjuustobroilerin ja parsa-&kukkakaalimuhennoksen kyytipoikana ja tällöin juoma alkoi toimimaan paremmin. Ehkäpä siidereitä pitäisi Suomessakin harkita myös ruokajuomana?

Oli miten oli, Sheppy’s jätti hieman pettyneen ja oudoksuvan fiiliksen. Mace ei uskonut juoman prosentteihin edes, niin laimealta juoma maistui.

20.4.2011

Nikolai vaalea Lager 4,7%



Sinebrychoffin parasta antia, ainakin heidän omasta mielestään. Panimomestarin erikoisolut sisältää tölkin mukaan 20% enemmän mallasta kuin muissa lagereissa, ja siitä johtuen kuulemma hyvä maku. Katsellaan ja maistellaan.

Oluessa on pysyvä paksu vaahto ja metallinen oluen tuoksu. Väri on täyteläinen ja vaikkapa Euroshopperiin verrattuna paljon runsaampi. Maussa mallas kyllä erottuu, mutta ei nyt voi erityisen voimakkaan makuiseksi kutsua kuitenkaan. ES:n verrattuna maku jää paremmin suuhun ja nieluun, ja alkoholikin tuntuu tulevan enemmän esiin.

”Eiks joku Karhu maistu ihan tältä”, miettii testaajamme Mace ja yrittää pinnistellen havaita maussa jotain erikoista tai mainitsemisen arvoista. Ei oikein onnistu: lager mikä lager. Jonkinlaisen lämmön jättää rintaan ja sen verran jälkimakua, että olutta tietää juoneensa vielä minuuttien päästäkin.

Sarjassamme ”ihan hyvää”, mutta onko tarpeeksi hyvää että on euron kalliimpaa kuin Euro Shopper? Maista ja päätä itse.

18.4.2011

Pääsiäinen lähestyy

Piinaviikon alkajaisiksi esittelemme kaksikkomme pääsiäisjuomavalikoiman:



Vielä pari piinaavaa päivää ennen kuin iloiset veijarimme pääsevät saman katon alle ja korkkaavat ensimmäisen testattavan. Pääsiäisohjelmasta ei siis ole puutetta, kolme siideriä ja viisi olutta. Luvassa varmasti enemmän riemua kuin passiota. Pysykää siis kuulolla!

16.4.2011

Otto Mustikka lonkero 4,7%

Pitkän ja tiiviin lauantaisen työpäivän päätteeksi uupunut Lace raahautuu lähikauppaan, joka ystävällisesti on auki klo 23 asti. Kello lähenee yhdeksää, joten kauppa on täynnä lauantaikaljojaan ostavaa nuorisoa. Lace puikkelehtii hyllyjen välissä ja saa kerättyä kärryyn tarvitsemansa.

Asettuessaan pitkän kassajonon hännille Lace katselee siiderihyllyä haikeana. Jotain piristystä työn raskaan raataja nyt kyllä ansaitsisi. Vaan kello ranteessa näyttää kiperästi 20.57. Ehtisikö Lace siis kassalle ennen yhdeksää, sen jälkeen kassakone armottomasti ei enää alkomahooleja suostu laskuttamaan. Jonon pituutta katsoessaan Lace alistuu kohtaloonsa. Vaan katso! Hänen siinä jonottaessaan saapuu viereiselle kassalle reipas tyttönen ja avaa kassan uupuneille jonottajille. Tämä on Lacelle merkkinä ja hän sujauttaa kärrynsä näppärästi uuden jonon kakkoseksi ja kipaisee äkkiä nappaamassa hyllystä ensimmäisen käteen osuvan tölkin. Tällaisen:



Lace kiirehtii kotiin ja nappaa tölkin, joka on muovikassissa ja avaa sen. Parin kulauksen jälkeen on aika pysähtyä tutkailemaan makua. Mustikkaista, kyllä. Lonkerossa on selkeä mustikan maku. Siitä Lace ei ole heti varma, maistuuko enemmän se mustikka, joka nakataan mättäältä suoraan suuhun, vai se mustikka, joka löytyy pakastimen pussista, jossa mustikoiden lisäksi on aina myös yksi havunneulanen ja pala mustikanlehteä. Aikansa maisteltuaan Lace päätyy jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Hyvältä maistuu. Juoma ei ole makea - lonkeroiden ei kai kuulukaan olla makeita - joten se sujahtaa oikein sujuvasti Lacen kurkusta alas. Tulee sellainen olo, että sai juuri sitä mitä oli ostanutkin: mustikan makuista alkoholijuomaa. Tätä juo mielellään toistekin.

12.4.2011

Euro Shopper Lager 4,5%





Back to basics. Halvimman mahdollisen oluen tittelistä kisaava ja taatusti olutkerholaisten karttama juoma on Macen kaappiin livahtanut aina silloin tällöin. Hintansa vuoksi tietenkin, mutta makukaan ei ole pahimmasta päästä. Virallinen arvostelu juomasta on kuitenkin näihin päiviin asti puuttunut. Se kirjoitetaan nyt.

Virossa valmistettu ja jollain lailla epätyypillisen väriseen tölkkiin pakattu olut on hyvin vaaleaa, hiukan "laimean" väristä. Vaahto on "terve", suht runsas, mutta ei kovin pysyvä.
Maku on kevyt lageroluen maku, jossa on hyvin vähän jälkimakua. Tai oikeastaan mitään makua. Ei kuitenkaan Gold-oluiden tapaan "liukas" tai vedenkaltainen, vaan puraisee hyvin kielellä. Ja parempihan mauton on, kuin pahan makuinen, eikö?

Tämä vähäisesti humaloitu, raikas peruskalja täyttää hyvin toiveet: halpaa olutta. Ei tällä snobbailemaan pääse, mutta kummasti vaan laskee alas huomattavasti helpommin kuin joku 4 euron IPA. Laskee teilläkin, ette vaan kehtaa tunnustaa.
Parempaa kuin Lidlin halpikset ja normaalimman makuista kuin Pirkan sininen. Käytän ja suosittelen varauksin.


EDIT: no, nyt vappuna kun tässä yksinänsä maistelee, niin onhan tämä kieltämättä jotenkin vetisen ja laimean makuista... mutta on se halpaakin, 2,88e/litra.

7.4.2011

Liberté Lime 4,5%


”Maustetusta hedelmäviinistä valmistettu limetinmakuinen juomasekoitus” Lidlin hyllyltä. Limuviinaa siis. Tuoteselosteen mukaan sisältää peräti seitsemää eri marjaa tai hedelmää. Tyhmempi luulisi, että limenmakuiseen juomaan riittäisi pelkkä lime. Mace testaa, kuinka sekoite toimii.

Lähes koko päivän kestäneen siivousurakan päätteeksi 275cl:n pikkupullo tyhjeni melkein kertahuikalla ihan janojuomana. Maultaan juoma on aivan kuin sitruunalimsaa. Ihmetytti oikein, miten alkoholi olikin osattu niin tyystin häivyttää mausta. Aika ”vaarallistahan” tällainen on jos litrakaupalla alkaa kippaamaan, mutta jos Spritesta diggaa, niin hyvältähän Liberté maistuu. Ja turhan kallis litrahinta toisaalta pitänee nuorison erossa yliannostuksista.

Tahmea mutta raikas, makea ja pääasiassa sitruksinen ja erittäin helppoa juotavaa. Näppärä kierrekruunukorkki aukeaa käsivoimin vääntämällä. Lajissaan hyvä ja harmiton janojuoma.

3.4.2011

Karlens GT katajanmarjalonkero 4,7%


Tämän juoman Macen kaveri kehui karmeaksi, joten mielenkiinto heräsi, ja kun Lidlissä juoma oli lisäksi tarjouksessa, niin purkki löysi tiensä jääkaappiin. Lace ei ehtinyt tätä juomaa testaamaan, mutta Mace hoiti homman vuosien rutiinilla.

Juoma on täysin väritön ja vaahdoton. Avatessa nenään työntyy pistävä katajanmarjan aromi, joka kuitenkin pian laimenee epämääräiseksi aavistukseksi. Mikään paha tuoksuhan tuo ei ole. Maku taas on kuiva ja kitkerähkö, lähinnä tonic water –henkinen. Katajanmarja on erotettavissa erityisesti juuri ennen maistamista jonkinlaisena maun ja hajun yhteenliittymänä. GT ei varmasti maistu jokaiselle, mutta Mace tavallaan tykkäsi.

Tämä Karlens ei ole firman aikaisempien testattujen tapaan makea, vaan hapahko, kuin Russian Wateria katajanmarjalla ryyditettynä. Jollain lailla jännä maku, joka kohosi vanhan loppasuun asteikolla yllättävän korkealle. Juomasta puuttuu teinimäisyys, vaikka täyttä limsaahan tämä kuitenkin on. Silti, tätä voisi ihan juoda toistekin kyllä.