Tässä ihan uusi tuttavuus parivaljakollemme, joilla sangriasta oli vain epämääräinen kuva jonain punaisena juomana, jota juodaan helteellä. Valitettavan proosalliseen 20 sentin muovipulloon pakattu 4,5-prosenttinen juoma oli marketissa tyrkyllä, eikä hinta ollut paha, joten Mace, tuo ylen sangria priha, toi pullon kotiin.
Olala tuoksuu punaviiniltä, ja näyttää mehulta. Maku tuo mieleen mummon viinimarjamehun, joka on unohtunut maakellariin kolmeksi vuodeksi ja on hivenen ylikäynyt, ja johon on juoman raikastamiseksi lisätty loraus vissyä. Ihan hyvää siis. Maussa on raikkautta ja happamuutta, kurkkuun jää viinimarjamehulle tyypillinen tahmeus. Kiva kesäpäivän juoma, jota kippaa nopeasti, koska alkoholin makua ei siitä juurikaan erota. Siitä onko tämä oikean sangrian makuista vai ei, ei testiryhmä pysty vielä sanomaan mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.