Meksikoon kun päästiin, niin jatkettiin heti toisella saman maan oluella. Epäolutmaiseen pikkupulloon pakattu juhlavan oloinen olut on ehkä maultaan hieman Solia vahvempi ja metallisempi, mutta selkeästi amerikanjuomaa tämäkin. Maku on hyvin lyhyt, Macen mielestä jotenkin vetinen. Jälkimakua ei juuri ole.
Kauniin aamuvirtsan värinen juoma on Lacen mielestä jees, mutta Mace ei innostu ihan niin paljon. Jotain jää puuttumaan, eikä juomassa oikein ole aineksia oikeuttamaan kahden ja puolen euron hintaa. Mahtaako tällaisia tuntemattomia oluita loppujen lopuksi ostaa kukaan muu kuin yhden kerran testaajat? Mitään mullistavaa ne eivät tuo, ja vaikka olisivat ihan ok juomia, niin halvemmalla saa vastaavia suomalaisia. Olisiko esim tämä Modelo jonkun mielestä niin ihmeellistä, että sitä olisi aina pakko saada?
Miksi mennä merta edemmäs, saatikka valtameren taakse, kalaan? Tämmöst me tääl fundeeratti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.