Vehnäoluesta on kyse, ja pullon suusta tuoksutettuna haiseekin aivan vehnäleivältä, hennosti tosin. Vaahto on erittäin runsas ja pysyvä, suorastaan haittaa kaatamista. Juoma on sameahkoa ja väriltään vaaleankellertävää.
Makupuoli sitten. Mace aloittaa hieman epäileväiseen äänensävyyn: ”No jaa….”, Lace on vielä tylympi, ja kuittaa koko kaljan arvostelulla, ettei vaan yksinkertaisesti pidä vehnäoluista. Melko mieto maku saa hänet kuitenkin hieman heltymään, ja hän myöntää, että Hoegaarden on kyllä parempaa kuin muistikuvien vehnäoluet.
Olut on nieltäessä lähes mauton, jotenkin vetinen. Vehnän maku jää suuhun nielemisen jälkeen, ja vaikka kevyttä ”kuivuutta” ja tuhkamaista makua pystyy aistimaan, on juoma selvästi laimeamman makuista kuin aikaisemmin testattu Keisari EloWehnä. Mace yritti jopa silmät kiinni saada mausta kiinni, ja kertoa, miltä juoma maistuu, mutta ei vaan kyennyt. Valitan. Kukaan ei ole väittänytkään, että olisimme jotain ammattilaisia. Rahoja ei palauteta.
Maku on siis omanlaisensa. Siinä on kevyt viehätyksensä, mutta Hoegaardenissa on kuitenkin jollain lailla lässähtänyt aromi, ja arvostelijoiden yksimielinen mielipide oli, että kyllä ohraolut hakkaa vehnäisen mennen tullen. Jotenkin tämä ei vaan puraise, ja jää vaisuksi kuriositeetiksi.
Jos olueeseen tulee noin paljon vaahtoa, se ei lupaa hyvää.
VastaaPoista