Stephen Kingin kirjoissa juodaan usein Coorsia, ja kirjailija on antanut ymmärtää oluen olevan jonkinlainen laimeuden ja mauttomuuden huippu. Juoma osui eteen marketissa, joten voitiin testata, pitikö käsitys paikkaansa. Juoman etiketin pitäisi reagoida kylmässä. Kun vuoret muuttuvat sinisiksi, on tarjoilulämpötila oikea. Jääkaappikylmyys ei näköjään riittänyt, mut ei välitetty siit.
Kysessä on siis usalainen juoma, mutta tämä pullo oli tuotettu UK:ssa. Olut sisältää sekä ohraa että vehnää. Väriltään se on hyvin laimean keltaista, vaahto on kuitenkin aika ok.
Tuoksussa on ”jotain hassua”, väittää Lace, mutta ei osaa sitä sen paremmin avata, joten kommentti on itse asiassa melko turha=) Maku on todellakin melkoisen olematon, vähäinen vehnän aromi häivähtää, mutta juuri mitään muuta ei sitten maistajien makunystyrät mausta tavoitakaan. Jälkimakukin on aivan olematon. Jano- tai ryyppäyskaljana menee (huurteisena) hyvin, mutta on tämä kyllä aika aneeminen juoma. Kyllä oli Kuningas oikeassa.
Jos et pidä oluen mausta ja sinulla on silti joku pakkomielle juoda olutta, kokeile Coorsia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.