Suomenlinnan pienpanimon kuiva omenasiideri, joka oli kaksikolle, ja varmaan suurimmalle osalle lukijoistakin, täysin tuntematon juoma. Hinnaltaan ns. paremman väen snobbailusiideri.
Tunnelmallisesti kynttilänvalossa nautitussa juomassa on kevyt aidon omenan tuoksu. Väri ei hämärästä johtuen kovin tarkasti erottunut, mutta jotain vaaleanrusehtavaa se oli.
”No tää on kyllä kuivaa”, virkkoi Lace ensihuikan jälkeen. Ja kun Lace puhuu kuivasta, hän tarkoittaa kuivaa. Juomassa on luonnollinen, mutta kuiva maku, ja jälkimauksi suuhun jää vihreän omenan kirpeä aromi. ”Kuin olisi puraissut omenaa siemenkotineen”, oli Macen luova arvio. Testiryhmän mielestä siideri on ehkä hiukan liiankin kuivaa, mutta toisaalta kuitenkin laadukkaan ja aidon oloista. Ei mitään akkuhapolla hapannutettua. Eli kuivan siiderin ystävälle oiva juoma, vaikka kaipa samaan hintaan parempiakin löytyy.
Siiderielämystä lievennettiin Brunbergin suklaasuukoilla. Testi tehtiin jo ennen joulua, ja Lace kippasi juomansa kauhealla vauhdilla ja alkoi sen antamilla voimilla pakata joululahjoja. Mace sen sijaan maisteli hitaasti ja pitkään, eikä pakannut yhtään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.