Juoma on väriltään ruskehtavanoranssia ja hieman sameaa, eikä juuri vaahtoa. Tuoksua ei ihmeemmin ole, mutta maku säväyttää: on kuin olueen olisi lisätty sitruuna- ja greippimehua. Erikoinen kirpeä maku, joka ei juuri peruslagerista muistuta. Pullon pohjalle jäi vähän sakkaa.
Kun makuun tottui, se ei ollut erityisen paha. Jälkimauksi jäi sitrusmainen aromi. Lace oli valmis sanomaan, että juoma on hyvää. Mace oli hieman varovaisempi arviossaan, muttei hänkään Lindemania täysin tyrmännyt.
Juoma alkoi sen verran kiinnostaa, että netistä googleteltiin seuraavaa: perustuu Lambic-olueeseen, joka saadaan aikaan luonnollisella käymisellä, eli juomaan ei lisätä lainkaan hiivaa, vaan villihiivat sun muut pöpöt saavat käymisen aikaan. Tämän jälkeen olutta vielä kypsytellään 2-3 vuotta. Gueuze on nuoren ja vanhan lambicin sekoitus, ”erittäin hapan ja kuiva olut”. Nyt voitte sitten seuraavissa illanistujaisissa snobbailla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.