Parivaljakolle uusi, palautuspantillinen juoma löytyi marketista. Aikaisemmat Fullersin oluet ovat osoittautuneet aika mielenkiintoisiksi. Katsotaan millaista tämä on.
Juomassa on punertavanruskea väri ja vahva tummanvaalea vaahto. Lasista kohoaa suorastaan herkullinen, hieman hunajaan vivahtava tuoksu. Ja eikun maistamaan. ”Öh…. maku on ihme löllö”, toteaa Mace hieman yllättyneenä. Se on ihan hyvä, mutta ei puraise juuri lainkaan. Juomassa ei ikään kuin ole hiilihappoa juurikaan. Lacekin koki aromin jotenkin vetiseksi, mutta Mace alkoikin pari siemaisua otettuaan puolustaa London Pridea, ja väitti, että juoma on hyvinkin aromikas ja maukas, mutta hiilihapoton luonne tekee tuntuman vetiseksi. Lopulta hän intoutui suorastaan kehumaan olutta, ja tykkäsi siitä alkuyllätyksen jälkeen kovasti.
Ei perinteisen lager-oluen makuista (ja miksi olisikaan, kun on alea), vaan ”jännä” ja kukkea jalohumalan aromi ja hyvä tuoksu. Kokeile itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.