Macen muistot lensivät kipeisiin teinivuosiin, jolloin auton takapenkillä kului poikaporukassa Lintua. Entinen legendaarinen peruskalja kuitenkin sittemmin hävisi, mutta on tehnyt lähivuosina paluun. Laimeana ja gluteenittomana? Häh?
Juomassa on valkoinen, pumpulimainen vaahto, joka jättää nätin pitsikuvion lasiin. Väriltään se on hyvin vaaleaa. Tuoksu tuo ensimmäisen ikävän yllätyksen: se on jotenkin epämääräinen, joku kevyesti epämiellyttävä häivähdys on aistittavissa, mutta sanoiksi ei Mace sitä saata pukea. Mutta ei se vielä mitään, maku on pahempi. Tyrmistyneen epäuskoinen ”no, jaa-a…” pääsee testaajan suusta, maku on vetinen ja outo. Jotenkin ei maistu oluelta, vaan suorastaan aika pahalta. Makua ei ole paljon, mutta ei.. ei todellakaan iske. Mikähän tämän kummallisen aromin aiheuttaa? Macen mieleen tuli kylmä vesi, johon on laitettu paljon kitkerää aspiriinijauhetta. Mallas ei maistu eikä humala.
Ei tämä tämmöistä ennen ollut, tuumaa Mace pettyneenä. Jääkaappikylmä juoma on raikasta, mutta ei todellakaan mikään olutkulttuurin riemuvoitto. Olisiko gluteenittomuus keinotekoisen epämääräisen maun syynä? Tätä ei tulla ostamaan lisää, eikä suositella kavereille.
Mauttomuus saattaa johtua myös tuosta light-sanasta. Oon käsittänyt, että on aika ufoa yrittää tehdä kevytolutta.
VastaaPoistaVai semmoisia poikavuosia ;))