Sitten haluttiin miehekkäämpää juomaa. Nimi on ainakin vaikuttava. Huvittavan juhlallisen tarkat valmistusohjeet etiketissä kertovat, että olut on ”ranskalaisten tammitynnyrien palasten joukossa” kypsytettyä ja elävän hiivan kanssa pullotettua. Se siis käy vielä pullossa.
Jo nuuhkaistessa selvisi, mitä tuo smoked tarkoittaa: selvä savunhaju leijuu pullonsuusta. Juoma on paksunoloista mustanruskeaa ainetta, jonka vaahto laskee nopeasti.
Maku on suorastaan hiilimäisen savuinen ja etenkin jälkimauksi jää selvästi hiilenmakuinen aromi. Assosiaatiot lentävät nuotioon, ilotulitusraketteihin ja ruutiin. Muuten ensihuikalla hieman pettymys, koska maku ei muutoin tunnu kovin täyteläiseltä. Mace olisi toivonut hieman enemmän mallaksen pyöreyttä ja paksuutta, mutta ensihämmennyksen jälkeen Querkus alkaa tehdä kauppaansa. Kuiva savuisuus dominoi; tämä on selvästi ”savuisin” olut, mitä parivaljakko on testannut. Aika jännää.
Sopii snobille, koska erottuu selvästi muista oluista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.